Veneprojekti 2007 - 2007

 © copyright
i12129.01.2007

Wickströmin öljynpainemittari on kokenut ainakin ulkoisesti kovia. Lasin lisäksi myös metallivaippa on halki.

Jos kenenkään miljoonalaatikossa lojuu ylimääräistä mittaria niin kiitollisuudella hierotaan kauppoja. Vinkit palautesivun tai sähköpostin kautta.
i12029.01.2007

Vesipumppua olen talvipuhteina siistinyt ikiaikaisesta moskasta. Vanhassa messingissä on oma viehätyksensä.
i12303.03.2007

Kevättalvisen tekemättömyyden käytyä sietämättömäksi ajattelin kokeilla onnistuisiko rovin kääntäminen ilman isompaa seuruetta.

Keulasta ja perästä kiinni kuormahihnoilla ja ylös.
i12403.03.2007

Jigi piti purkaa paikalla sillä se painoi huomattavasti enemmän kuin runko, eikä liikkunut käsipelissä ulos hangen suuntaan lainkaan.

Ennen kääntämistä laitoin vielä kolmannen hihnan keskelle.
i12503.03.2007

Sisäpuolelta rimoitus näyttää paljon paremmalta kuin osasin odottaa. Rakenne kesti hyvin kääntämisen ja taisipa runko hetken seistä kyljelläänkin.

Oikeinpäin käännettynä vene vaikuttaa paljon leveämmältä kuin olleessaan nurin jigin päällä.

Taustalla näkyvät urheiluvälineet.
i12203.03.2007

Sylinterinkansi - onko tehty bensalla vai petroolilla kulkevaksi?
Töhnä kannessa ei ole karstaa vaan muttereiden säilytysöljyä.
i12603.03.2007

Paja alkaa taas olemaan toivottoman ahdas. Purettu jigi on vielä kasoissa ja odottaa muuta käyttöä.

Hartsin ja kuitumaton valumat veistelin taltalla irti sormia repimästä.
i12701.04.2007

Pu-liiman valumista isoimmat lähtivät skrabaamalla ja samalla tuli tietysti pintaan myös pieniä naarmuja. Keulasta on jo hiukan kokeiltu hiomakoneella. Sopiva paperin karkeus tähän liiman ja puun seokseen olisi ehkä ollut 60, mutta eipä satttunut käsillä olemaan kuin 8-kymppistä.
i12806.04.2007

Enimmät karkeudet on hiottu pois. Sisäpuolelta näkyvät nyt rimojen taivuttelun vaikeimmat kohdat pieninä irvistävinä rakoina.

18 millinen mäntyrima lienee hiukan jäykempää kuin rakennusohjeissa ensisijaisesti suositeltu tuija, mutta eipä tuotakaan tullut ajatelleeksi. Kiperimmissä mutkissa olisi myös voinut käyttää ohuempaa rimaa, mutta eihän nuo raot juuri ulkopuolelle tehdessä näkyneet.
i12906.04.2007

Onneksi raot eivät ole kovin leveitä taikka pitkiä, joten ongelma hoitunee työntämällä epoksia saumaan.
i13006.04.2007

Toinenkin vuosi on täyttynyt tämän askareen parissa.
i13120.05.2007

Kaarien laminointia varten sahasin noin 130 metriä 4 milliä ohutta rimaa yhdestä tuppeensahatusta mäntylaudasta. Ovatpahan valmiina orrella odottelemassa muiden rojujen seassa aikaa kun niitä tarvitaan.
i13220.05.2007

Kaaririmojen kaivaminen esiin laudasta jätti ison pussillisen hienoa sahajauhoja, joista muutaman kourallisen sekoitin epoksiin ja paikkasin taannoisia ajatusvirheitä.

Ensin puupintojen kastelu kirkkaalla epoksilla ja sen jälkeen purulla jatkettu täyteaine.
i13306.06.2007

Sisäpuolelle tulee puolet kevyempi kangas kuin ulkopuolelle eli n. 160 grammaa neliölle. Laitoin vuodat poikittain, sillä arvelin että en kerralla jaksa kyykistellä koko rovia.

Toisen vuodan kokeilen laittaa kahdessa osassa, mutta yhtälailla oli hankalaa saada emäpuun nurkat hyvin - ellei peräti vaikeampaa.

Kolmannen vuodan laitoin taas yhtenä kappaleena, mutta kastelin emäpuun epoksiin jo etukäteen ja annoin hiukan jämähtää ennen kuin laitoin kankaan paikalleen. Tämä vaikutti helpoimmalta tavalta.

Sisäpuolen työstäminen on huomattavasti hankalampaa kuin ulkopinnan.
i13406.06.2007

Päivän saldo. Telasin vielä toisen kerroksen epoksia.

Kuormahihnat olin laittanut rovin ympärille jo aiemmin keväällä. Rimat olivat jonkin verran vielä kuivuneet ja aiemmin todetut saumojen aukeamiset olivat paikoin jo aika ilkeän näköisiä.

Kankaan alle täytin pahimmat raot selluloosakuiduilla paksunnetulla epoksilla. Kaikesta päätellen olisi ollut parempi tehdä epoksipinnoitteet molemmin puolin yhdellä kertaa - mutta meneehän se näinkin. Tulee vaan hiukan lisätöitä ja spaklattavaa myös ulkopuolelle
i13507.06.2007

Neljännen vuodan laitoin taas kahdessa osassa, leikkasin muotoon ja laitan emäpuun kohdan omasta suikaleesta. Toteutus jäi nyt hiukan puolitiehen, sillä epoksit ottivat ja loppuivat.
i13630.06.2007

Sisäpuoli on käsitelty epoksilla ja hiottu kauttaaltaan.

Edelliskesänä marketista hankittu epäkeskohiomakone päästi savut ulos ja takuulappu on jossain kateissa. Piti sitten hankkia toinen tilalle. Nyt satsasin malliin, jossa on mikrosuodatin edellisen onnettoman kangaspussin sijasta. Kuitin laitoin mappiin odottamaan viiden vuoden takuuajan umpeutumista.
i13730.06.2007

Kaaret laminoin paikallaan mäntyliuskoista. Liuskat olen sahannut käsipyörösahalla yhdestä tuppeensahatusta mäntylankusta. Liuskojen paksuus on noin reilu 3,5 mm ja leveys noin 27 mm.

Ensimmäisen liuskan painoin paikoilleen rungon leveimmälle kohdalle. Loput liuskat naulasin nitojalla.

Rungon muoto oli syytä varmistaa nostamalla mallikaaret paikoilleen. Kohdistus tapahtui seuraamalla epoksin läpi kuultavia rimoitusvaiheen naulausjälkiä. Leveimmän kohdan venytyksen sai hoitaa rimanpätkä.
i13801.07.2007

Eri vaiheissa olevia kaaria. Valmiiseen kaareen tulee neljä liuskaa. Näissä on enimmillään kolme. Keskiosassa kaariväli on 30 cm.
i13909.07.2007

Kaaret on liimattu ja osittain jo siistitty. Liuskoja on yhteensä 96. Neljännen liuskan hioin ennen liimausta ja kiinnitin ruuvaamalla kun alemmat ovat enempi vähempi hienosahattuja ja niitattu paikoilleen. Hiomapölyllä saostettua epoksia on tietysti joka välissä noin 20+ grammaa per liitos.
i14010.07.2007

Vannasputken mentävä reikä köliin syntyy pyörösahalla. Samoin yksi pahempi ajatushäiriö, joka paikkaantui ohentamalla hiukan kaaria varten sahatuista liuskoista jäänyttä ylijäämäpalaa.
i14110.07.2007

Saunansytykkeitä köliaihiosta.
i14218.07.2007

Vannasputken yläpuolinen osa kölistä on liimattu ja varmistettu kahdella 8 mm:n kierretangolla emäpuun toiselle puolelle. Läpiviennit ovat 10 mm. Tyhjä tila on täytetty juoksevalla epoksilla ja pultin kannat on upotettu 22 mm:n reikään joka on täytetty epoksin ja puupölyn seoksella.

Vannasputken reikä on nyt tehty. Prosessi ei ollut erityisen kunniakas, joten jätän sen lähemmän kuvauksen väliin. Olisi sen varmaan voinut tehdä viisaamminkin, mutta reikä siitäkin tuli.
i14309.08.2007

Moottorin purku on meneillään, tässä joitakin irto-osia jo uudessa maalissa.
i14409.08.2007

Kesä on mennyt vannasputken sorvaajan paluuta odotellessa (ja kuistin rakentelussa). Puutavarkauppiaalta löysin lankullisen irokoa, josta jo aloin sovitella kappaletta kölin alle. Tässä pientä täytetepalaa rakenteisiin, irokoa taustalla.

Tilasin sitten vannasputken toisesta pajasta - pitäisi tulla jo seuraavalla viikolla.
i14515.08.2007

Vannasputki on urassaan valettu epoksin sisään ja isompia koloja on paikattu puulistoilla.
i14615.08.2007

Tämä kaasutin on kärsinyt venepalossa, uimurit ja tiiviste ovat vaihdettavassa kunnossa. Nyt kansi on ollut viikon liossa ja tarkoituksena on poistaa hiukan nokea ja muuta mustaa. Piti ottaa kuva, että muistaa miten päin kukin osanen oli kiinnitettynä.
i14715.08.2007

Olisiko ollut muutaman tunnin homma piilottaa vannasputki. Perälaakerin Kierteet on suojattu teipillä. Samoin pultin reikiä varten nyt niissä tilapäisesti olevat isomman koon pultit. Kölin alaosan kiinnipulttaus saa jäädä seuraavaan päivään.
i14816.08.2007

Epoksin sisään jäävä köli on hiottu, kulmat pyöristetty ja ruostumattomat kierretangon pätkät on porattu paikoilleen.
i14916.08.2007

Kangaskaistaleet on niitattu tilapäisesti kiinni.
i15016.08.2007

Telasin kaksi kerrosta epoksia ja kolmannen levitin lastalla. Viimeiseen kerrokseen lisäsin selluloosakuituja antamaan sitkoisuutta jotta valuminen olisi vähäisempää. Flyygelipintaahan en tästä ole tekemässä - arvattavasti koko ulkopuoli pitää vielä pakkeloida kauttaaltaan.
i15117.08.2007

Maalinpoistoaineella ja ksyleenillä saa ihmeitä aikaan - vaihdelaatikko on ulkoisesti kuin suoraan valimosta. Kuvan ottamisen jälkeen järjestelin rojut taas kerran uuteen järjestykseen ja vilautin hiukan harjaa lattialle.
i15218.08.2007

Jatkoin köliprofiilia keulan suuntaan käyttäen alkeellista valumuottia. Täytteenä puulistoja joita painavat pinnan alle ruuvipuristimiin tukeutuvat naulat. Tehostimena puuparru.
i15319.08.2007

Irokolankkuun porasin kuusi pultinreikää ja sahasin uraa epoksille - jälkimmäisestä en tiedä oliko tarpeen. Parru tulee kiinni 70 millisin ruostumattomin kansiruuvein. Porasin köliin hiukan ruuveja isommat enintään 2 senttiä syvät reiät toiveena että epoksi tukkisi ruuvit sisäänsä.

Ennen liimausta kaadoin reikiin juoksevaa epoksia niin paljon kuin puu sitä imi sisäänsä.
i15419.08.2007

Ja tässä päätös tälle työvaiheelle vähäksi aikaa.
i15519.08.2007

Tulevana talvena voi sitten suunnitella peräsintä kun noin suunnilleen mitat hiukan tarkentuvat.
i15619.08.2007

Kohtuullisesti näyttää rautatavarakin olevan ojennuksessa.
i15719.08.2007

Moottorin kaikki osaset on maalattu kolmeen kertaan välillä hioen.
i15825.08.2007

Taas takapakkia, männänrenkaassa on murtuma, jonka tietty olisi voinut huomata aiemminkin.
i15925.08.2007

Öljypumppu, kampikammion luukku ja korvat ovat paikoillaan. Edellinen kasaus oli tehty suurelta osin ilman tiivisteitä, nyt on tavoitteena saada kaikki paikoilleen.
i16025.08.2007

Vaihteen toisessa korvassa oli ollut tiiviste ja korva täynnä öljyä. Toivottavasti syystä, että yksi pulteista oli alamittainen. Vaihdoin speksien mukaisen pultin, mutta laitoin varuilta myös tiivisteliimaa.
i16125.08.2007

Enpä ajatellut vannasputkea tilatessani, että talipoksi pitäisi kiertää ruuvaten paikoilleen vannasputken päähän. Niinpä korvakkeet saivat tuta rälläkkää ja uuden muotoilun. Puupalikan toteutus on sama kuin kölissä eli sahattu kanava ja epoksilla kasteltua sahanpurua täytteenä. Toki pinnat on uitettu kirkkaalla epoksilla.
i16201.09.2007

Traktorikaupasta löytyi standardi Fergusonin männänrenkaat - tuskin mitään viriviri erikoismetalleja. Eipä olleet hinnallakaan pilattuja.

Aiemmista renkaista ainakin yksi oli ollut väärinpäin ja uusiin verrattuna aika letkeän oloisia. Tulipahan nyt opiskeltua taas itselle uutta asiaa eli moottorioppia.
i16301.09.2007

Joka paikassa lukee, että sylinteri on hyvä hoonata renkaita uusittaessa. Vasemmalla ennen ja oikealla jälkeen. Hoonauksen ollessa itselleni hiukan uutta vetelin vain 240:llä öljyssä kastellulla hiekkapaperilla pahimmat kiillot pois. Oikeiden työkalujen puuttuessa en tohtinut kovin ahnaasti hinkata saati käyttää karkeampaa kuviota.

(Varaosaksi jäävä sylinteri on arvattavasti paremmassa kunnossa, siihen tuskin tohdin itse koskea.)
i16401.09.2007

Liimaa sylinterin alle jäävän tiivisteen yläpuolelle.
i16502.09.2007

W-1 alkaa jo muistuttamaan itseään. Muistin kantaa osat "maalaamosta" ennen isompien yhdistämistä.

Isoisänaikainen bensakanisteri on edelleen käytössä.
i16602.09.2007

Runko on nyt nostettu konstruktiovesilinjan mukaiseen asentoon ja kiilattu kiinni kevyehköihin telineisiin.
i16702.09.2007

Tässä on haettu sivusuuntaista vaakatasoa. Peräpeiliin on ruuvipuristimin kiinnitetty pajan lattiaan ylettyvät tukijalat. (Sisäpuolen puutikut suojaavat peräpeilin pintaa). Aika äkkiä tuenta muuttui kiinteämpään muotoon. Pitkittäisuuntaista vesilinjan paikkaa osoittaa laudanpätkä emäpuun päällä.

Lastut tulevat kaarien kulmien pyöristämisestä.
i17005.09.2007

Posti toi uuden uimurikammion tiivisteen kaasuttimeen. Vanha näyttää kuvassa paremmalta kuin onkaan, mutta hyvä kun pysyy hapertumiselta kasassa.

Tämä tiiviste käykin sitten vain siihen kevytmetalliseen kaasuttajaan (VBN). En siis ollut tarkkana taaskaan, mutta pitää toki saada varajärjestelmätkin kuntoon joten varsinaista vahinkoa tässä ei käynyt. Taidan veistellä pronssikaasuttajaan sopivan tiivisteen itse.

Naapurimaan kauppiaalla näkyyy olevan vielä Solexin uimureitakin myynnissä.

Lisää...
i17108.09.2007

Moottoripedin teko alkoi yhdistämällä kaksi lankkua Wickströmin korvissa olevien kiinnitysreikien etäisyydelle toisistaan. Seuraavaksi tälle suorakaiteelle etsitään paikka suhteessa veneen keskilinjaan.
i17208.09.2007

Keulan puoli myös keskelle ja merkinnät veneen runkoon mihin kohtaan moottoripedin lopullinen sijoitus tähdätään sivu- ja pitkittäisuunnassa. Sitten lähdetään lankuista hakemaan rungon muotoa eräänlaisella suuntapiirtimellä.
i17309.09.2007

Ensimmäinen raakamuotoilu täsmäsi jo aika hyvin ainakin kaarien päälle aseteltuna. Seuraavassa vaiheessa tehdään kaarille aukot.
i17410.09.2007

Uimurikammion tiivisteen valmistaminen meni harjoitteluksi. Ensimmäiseen versioon skannasin vanhasta tiivisteestä kuvan, jonka liimasin tiivistepahvin päälle.

Aikojen saatossa tai kaasuttajan todistaman venepalon vaikutuksesta alkuperäinen tiiviste oli kutistunut ja myös askartelemani tiiviste osoittautui liian pieneksi.

Huomasin myös, että pienet aukot olisi helpompi tehdä ennen isompien reikien irti leikkaamista.
i17710.09.2007

Seuraavan version tekemisen aloitin piirtämällä uudet ääriviivat skannerilla kopioituun tiivisteen kuvaan, leikkasin pienet reiät, ruuvasin tiivisteaihion kaasuttimeen kiinni ja leikkasin lopulliseen muotoonsa paikallaan.

Uimurikammiossa on uusvanhat uimurit jo paikoillaan. Kolmesta ja puolesta kaasuttajasta pitäisi saada 2 toimivaa. Yksi pronssinen ja toinen harmaasta metallista.
i17819.09.2007

Wiku on kasassa ja kipinä on hieno. Enemmät testiajot jäävät tuonnemmaksi.
i17920.09.2007

Testiajon jälkeen. Mustaa töhnää näkyy kaasuttajan imuaukon edessä. Kulki kuin unelma - siihen nähden, että olisi voinut olla täysin mykkäkin.

Näinhän ei saa tehdä, että ajaa kuivalla koneella, mutta luonto voitti järjen. Eipä tuossa letkussa paljoa bensaakaan ollut.

Voit katsoa tai ladata videon tästä.

Eli lapsen riemua uuden lelun kanssa. K-15: sisältää ruman sanan.

"Siinä käynnistys videossasi taisi olla sytytys hiukan aikaisella? Kun sytytyksen kääntää käynnistyksen ajaksi myöhäiselle, ei sen pitäisi rytkiä tuolla lailla taaksepäin. Tuossa voi nimittäin jo mennä harvinainen veivi yli laidan... Mutta näytti tuossa, ettei säätövara oikein riittänyt, joten magneettoa voisi kokeilla kääntää hiukan. Sitten voi kampeakin käytellä hallitusti käsillä eikä jalalla alistaen :=) Käynnistysvetoon ei tarvitse heittää vauhtia, riittää että kone menee puristuksesta yli, silloin kipinä ja bensa hoitavat kyllä loput." MÖsteri
i18020.09.2007

Noin kaarien kokoiset aukot.
i18120.09.2007

Moottoripenkin kiinnityskohtaan vedin teipit ja teipin päälle tervaa...
i18220.09.2007

.. tervasta jää jäljet niihin kohtiin joissa on pois otettavaa. Höyläyskertoja arvaten kymmenkunta, jonka jälkeen peti asettui keikkumatta paikalleen.
i18320.09.2007

Lopuksi tein aukoista hieman siistimmät.

Syysilta on jo käynyt niin hämäräksi, että petromaxi on sytytetty.
i18820.09.2007

Rakennuskaudella 2007 vajassa oli ahkeroinut joku muukin. Ilmeisesti jollakin oli tarkoitus pitää talvipesää nurkissa.

Kesällä 2009 oivalsin asialla olevan kekomuurahaisten, jotka taas olivat kuskanneet ämpärillisen roskaa sisälle. Kivijalan juuressa on pesä, mutta sisäpuolelle koottu kasa on täysin ilman mitään struktuuria.
i18620.09.2007

Peräsinakselin läpivienti piti tehdä nyt, että saa katsottua oikeat mitat peräsimelle.

Piirustuksiin nähden lienee jo niin paljon heittoa, ettei mitoitusta uskalla jättää yksin suunittelijan näkemysten varaan.
i18720.09.2007

Hienoa puutavaraa. Laudat on lyöty saunan seinään joskus samoihin aikoihin kun aloittelin "maallista vaellustani". Samainen sauna on purettu Päijänteen saaresta vuonna 1988, kun vanhempien kesämökkiä laitettiin nurin.

En ole näitä raaskinut aiemmin käyttääkään.
i18920.09.2007

Tarkat mitat peräsimen piirustusten muokkausta varten.
i19020.09.2007

Kansirakenteiden teko pitää aloittaa jo nyt jotta saadaan peräsinakselin pituus selville. Kansi nousee laidoilta 5 cm.
i19120.09.2007

Peräpeili ja yksi poikkituki on höylätty valmiiksi. Myös peräsinakselin mitat tulivat selviksi.
i18421.09.2007

Moottoripedin päistä pitää ottaa pois liian korkealle nousevaa. Toisaalta taas kun tämä korkeus ei riitä wikun asentamiselle, niin moottorin vaatimat korotukset tehdään lisäämällä puuta oikeaan kohtaan, mutta sahauksen vedän koko pituudelta. Vatupassilla haetaan linjat.
i18521.09.2007

Tässäkin saumassa oli yllättävän paljon purua?!
i19204.10.2007

Pohjatukki saa muotonsa.
i19307.10.2007

Pohjatukit ovat paikoillaan ja kölin läpi tulevat pultinreiät on valettu täyteen epoksia, mutterit kierretty päähän ja ylimääräiset katkaistu pois.
i19407.10.2007

Moottoripetiä on korotettu ja rakennelmaa vahvistetaan pystysuuntaisin puukappalein, joille tässä jyrsitään uraa.
i19507.10.2007

Kölin alla olevan irokoparrun keulimmainen kiinnitysruuvi oli tehnyt särön emäpuun pintaan. Piti sitten lyhentää ruuvia sisäkautta rälläkällä ja täyttää syntynyt kolo epoksimassalla.

Samaa massaa on levitetty emäpuun molemmin puolin. Kertakäyttöinen ruokailuveitsi osoittautui erinomaiseksi lastaksi epoksinlevitykseen - niin litkun kuin paksunnetunkin laadun kanssa.
i19607.10.2007

Laserilla piirtelin vesilinjan paikkaa.
i19707.10.2007

Osat ovat paikoillaan, mutta moottoripedin kiinnittäminen jää tuonnemmaksi. Etummaisen pohjatukin vasenta päätä saa hiukan vielä laskea.
i19816.11.2007

Veneen varustelu on päässyt vauhtiin. Blingblingiä hankitaan sitä mukaa kuin kohdalle sattuu.

Saa nähdä pääseekö mukaan lopulliseen toteutukseen.

Sivun alkuun