Veneprojekti 2007 - 2006

 © copyright
i2925.01.2006

Jotain tämän tyyppistä kaavailen riman muodoksi... lopullisessa speksissä 24 kutistui 20 milliin.
i3025.01.2006

Kerrosvoileipärakenne: ytimenä puurimat. Päällä kuitukangas ja epoksi.
i3609.04.2006

Ensimmäisen syntymäpäivän kunniaksi hankin koe-erän epoksia ihmeteltäväksi ja lähdin verstaalla käymään. Myöhäisestä ajankohdasta huolimatta lapioitavaa oli enemmän kuin kylliksi ja kelit liian viileät epoksihommiin.
i3310.04.2006

Mallikaaret on sahattu suurimman leveyden mukaan. Ennen rimoitusta pitää liiat poistaa toiselta syrjältä. Listanpätkän avulla oikea kulma löytyi helposti. Työkalu oli saatavilla olevista paras, mutta rystyset tuli myös hoidettua karkealla lastulevyllä. Missä lienee taas kaikki työkäsineet piileksineet.
i3111.04.2006

Muutaman tunnin hommasta jäi kasa purua. Paikkapaikoin pientä 'viilattavaa' jäi vielä rimoitusvaiheeseen.
i3418.04.2006

Keularakenteet mietinnässä. Jos "emäpuun" laminointia varten olevat kiintopisteet olisi kiinnittänyt mallikaarien toiselle puolelle, niin tässä vaiheessa olisi säästynyt vuoleskelulta.
i3729.04.2006

Lehdissäkin jo kirjoitellaan...

Lisää...
i3501.05.2006

Monissa olemassa olevissa projektikuvauksissa keulaan on kiinnitetty suorakaiteen muotoinen puu joka on höylätty paikallaan kolmion muotoon rimojen kiinnityspinnaksi. Kokeilin itsekin, mutta lopputulos ei ollut kovin vakuuttava. Seuraavassa versiossa päädyin sahaamaan ensin 'löysät pois' ja vasta sen jälkeen kohdistus paikalleen. Tuli suora, eikä höylän kanssa tarvitse temppuilla.
i3825.05.2006

Peräpeilin rungoksi 12 mm:n vaneri ja päälle 9 mm:n tiikki. Epoksin paremman imeytymisen vuoksi rasvainen tiikki pyyhitään ensin asetonilla.
i3928.05.2006

Epoksin sekoittaminen sujuu pelättyä helpommin digitaalisen keittiövaa'an ja lääkeruiskun avulla. Kokemuksen karttuessa jätin ruiskun pois, koska virhemarginaalit ovat muista syistä jo isommat kuin tippa sinne tai tänne. Digivaa'an verhoilin muovilla vaikka se onkin oma eikä keittiöstä lainattu.

Kuten tarkkaavainen lukija huomaa kuvalla ja tekstillä ei ole yhteyttä.
i4028.05.2006

Peräpeilin askarteleminen jatkuu. Sisäpuolen rakenteet tulevat laminoiduksi laudoista.
i4430.06.2006

Hiukan ajatusvirhettä - tai pikemminkin ajattelemattomuutta, joka teettää vähän lisätyötä myöhemmin. Joka tapauksessa perälaudan aihio on nyt oikeassa asennossa.
i4530.06.2006

Keulankaan rakenteet eivät ole kovin sirot, mutta näitä voi ehkä vuoleskella myöhemminkin jos siltä tuntuu.
i4630.06.2006

Emäpuun ainekset on liimattu epoksilla yhteen myös keulan ja perän kanssa. Epoksi oli nyt jonkun verran ärhäkämpää kun lämpötila oli yli 25.
i4701.07.2006

Jigi lähestulkoon valmis. Pitkällä linssillä otettu kuva paljastaa silmälle, että käsivaralta tehty höyläys on hiukan kiero ja kaipaa vielä viimeistelyä. Teipinriekaleiden tehtävänä oli eristää mallikaaret emäpuun laminoinnissa valuvalta epoksilta. Ennen rimoittamista kaaret teipataan kauttaaltaan.
i4802.07.2006

Peräpeilin viistoaminen ei ollutkaan pahempi juttu. Puuta olisi voinut olla hiukan enemmän, mutta tuo paikkaantuu myös epoksin ja täytepurun voimin. Nyt odotellaan sitten rimoja.
i4906.07.2006

Rautakaupasta löytyi oikea pumppumeisseli ja vanhemman mallisia messinkiruuveja. Rimoihin uppoaa noin 300 ruuvia eli yhteensä 12 metriä ruuvattavaa. Ruuvin reikiä ajattelin kuitenkin tehdä sähköllä. Jostain syystä jäi taas toinen rasia käyttämättä, eli lopulta en lykännytkään ruuveja jokaiseen rimaan.
i5020.07.2006

Männystä höylätyt rimat viimein pajalla, tuskin itse enää mahtuu sekaan.

Lisää...
i5120.07.2006

700 metriä tarkkuustyötä. Just niin kuin piti eikä melkein. Luulen, että Markku Pöppönen tekee puusta vaikka minkälaista listaa.

Lisää...
i5223.07.2006

Keulasta puuttuu piirustuksien mukaan 2 milliä, mikä luonnossa vastaa kahta senttiä. Taidan olla ainoa joka dokumentoi myös omat mokansa. Oikeasti ihmettelen, etten ollut aiemmin pannut merkille, mutta avaruudellinen hahmotuskyky ei ole parhaita vahvuuksiani.
i5323.07.2006

Ensimmäinen rima on laitettu paikoilleen. Puukapulat painavat vasten mallikaaria (versio 1.). Keulan jouduin sittenkin höyläämään paikoillaan. Teippauksen tarkoituksena on estää liiman tarttuminen mallikaariin.
i5423.07.2006

Toinen kierros menossa ja puristimilla on käyttöä.
i5523.07.2006

Puukapulan versio 2. Teipillä päällystetty rimanpätkä joka naulataan kylkiriman läpi. Paitsi, että puristaa kylkiriman tiiviisti mallikaarta vasten, niin toimii myös ohjurina seuraavalle rimalle. Tällä lyödään taas kaksi kärpästä yhdellä iskulla; rimat asettuvat paikoilleen, eikä niitä tarvitse erikseen väliaikaisesti kiinniittää mallikaariin.
i5623.07.2006

Pitkien pohdintojen jälkeen päädyin minäkin käyttämään rimoitukseen yksikomponettista PU-liimaa epoksin sijaan. Tätä voi laskea suoraan pullosta ja levittää nokalla. Liima on suunnittelijan suosittelemaa laatua. Päädyin tilaamaan tätä ihan ulkomailta, enkä lähtenyt kokeilemaan enemmän tai vähemmän vaahtoavien kaupan hyllystä löytyvien tuotteiden kanssa.
i5723.07.2006

Ensimmäinen rimoituspäivä takana. Edessä lienee muutama leppoisa päivä ennen kuin tullaan rungon kiperimpiin muotoihin.
i5824.07.2006

Toinen päivä rimasavotassa. Liima käyttäytyy hyvin ja ylimääräinen lähtee kuivana irti helpommin kuin epoksi. Värikään ei juuri poikkea männystä. Ymmärrän myös miksi pullon kyljessä kehoitetaan käyttämään suojakäsineitä - jos vaikka huomisesta lähtien.
i5925.07.2006

Keularakenteet oli tuettu jigiin laudanpätkän avulla ja kiinnitetty puutapein, jotka nyt viimeistään pitää sahata poikki ja poistaa, että rovi voidaan aikanaan nostaa irti jigistä.
i6026.07.2006

Rimoitus on oikeastaan aika tylsää ja aikaa vievää puuhaa, jota vielä muu lomanvietto haittaa. Rimoja ei parane liialla voimalla puristaa yhteen tai rimoitus lähtee irvistämään mallikaarista irti.
i6130.07.2006

Ensimmäinen kilo liimaa loppui kun rimoja oli vedetty 21 kierrosta, eli noin 200 metrille. Rimoituksen suhteen on mielenkiintoinen vaihe menossa; kiristystä ja vetoa pitää olla lähes joka suuntaan. Rima kiertyy lähes 90 astetta puolentoista metrin matkalla ja tekee vielä mutkaa.
i6231.07.2006

... ja taas muutama rima lisää. Melkoista vääntämistä ja liiman kuivumisaikaa on parempi kunnioittaa.
i6302.08.2006

Perän rimoja lyhentelin ennen kuin kaikki rimat ovat paikoillaan. Viimeistelyyn jäi vielä noin sentti ylimääräistä rimaa. Samalla liiman kuivumista odotellessa tulin purkaneeksi joitakin mallikaarien välisiä tukirakenteita keulapäästä siltä varalta, että rovin nosto pois mallikaarien päältä edellyttää jonkinlaisia purkuhommia.
i6402.08.2006

Vain mielikuvitus tuntuu olevan rajana kiristystapoja keksiessä. Liimasauman työskentelyaika on 60-75 minuuttia...
i6502.08.2006

... mikä on aivan riittävää. Nopeammalla - sellaisella 15 minuuttisella - liimalla ei rimojen vääntely onnistuisi. Mallikaariin on sahattu toinen kierros reikiä ruuvipuristimille.
i6602.08.2006

Lomalaisen työpäivään saa kohtuudella mahtuumaan 3 + 3 rimaa. Jos heräisi aiemmin ja jatkaisi iltaan niin ehtisi ehkä viiteen tai kuuteen kierrokseen. Rimojen kiinnityssuunta on nyt vaihtunut keulasta perän suuntaan koska kovimmat väännöt ovat nyt keulassa.
i6703.08.2006

Pahenevaa vääntöä.
i6805.08.2006

Jos loppu ei häämöttäisi, niin voisi olla vitsit vähissä.... läppäri sekosi sitten tapansa mukaan ja tätä sivua päivitetään taas elokuun loppupuolella.
i6906.08.2006

Toisella liimakilolla 2 kertaa 26 rimaa. Toisen purkin suutin tuli sattumalta leikatuksi hiukan helpommaksi käyttää, joten liiman kulutus on ollut pienempää. Tämä näkyy myös vähempänä valumisena.
i7008.08.2006

Sahatuista rimanpäistä näkee, että hyvälaatuisten rimojen kanssa on ollut ilo työskennellä. Liimavalumat puolestaan kertovat käytetyn PU-liiman poikkeuksellisen vähäisestä vaahtoamisesta.
i7108.08.2006

Pintojen hiominen epäkeskokoneella alkoi jo tässä vaiheessa. Paperi on karkeutta 80. Hienompi ei pure riittävästi ja karkeampi syö liikaa puuta.
i7210.08.2006

Ruuvipuristimille ei enää ole paljoa käyttöä. Rimojen päiden välinen sauma on ilkeän näköinen, mutta se tulee joka tapauksessa jäämään piiloon.
i7312.08.2006

Muistuttaa jo venettä. Kauempaa katsottuna kaunis puupinta ei kuitenkaan kestä lähempää tutkimista vaan se peittyy aikanaan näkymättömiin.
i7412.08.2006

Rimat ovat nyt taas vaihteeksi aika kinkkisiä yksin laitettaviksi. Ei tahdo kädet riittää.
i7512.08.2006

Ruuvinkannat ja irvistäviä saumoja on massattu epoksin ja hiontapölyn seoksella.
i7612.08.2006

Mallikaarien alla olleet kannattimet on purettu pois ennen puun pinnoittamista.
i7712.08.2006

Rimojen päiden veistelyyn en kiinnittänyt suurempaa huomiota koska epoksi on hyvää massaukseen ja saumat jäävät lisäksi kölirakenteiden alle. Ruuveja tai pysyviä naulauksia en tässä vielä käyttänyt, koska höylää todennäköisesti tarvitaan vielä tasoitukseen.
i7813.08.2006

Tunnelmakuvaa.
i7913.08.2006

Massattuna ja viimeistelemättömänä.
i8020.08.2006

Rimoituksen osalta on tehty mikä tehty. 64 paria rimoja jotka noin 2,5 kg liimaa pitää koossa. Ulkopuoli on hiottu, isommat kolhut massattu, pesty asetonilla ja vedetty teräslastalla nollakerros epoksia pintaan. Rakenteisiin ja päällystykseen on tässä vaiheessa mennyt epoksia vajaa 2 kiloa.
i8126.08.2006

Kertaalleen epoksilla sivelty pinta on kauttaaltaan hiottu. Ennen epoksin levitystä viritin teltan pitämään enimmät koivunsiemenet loitolla ja kerämään lämpöä yön ajaksi. Lämmön kehitystä ja ilman kuivausta varten oli käytössä petroolilämmitin.
i8526.08.2006

Lasikuitukangas painaa 300g/neliö ja on varmuuden vuoksi astetta tuhdimpaa mitä suunnittelija ilmoitti minimivahvuudeksi.
i8626.08.2006

Kangas on leveydeltään sopivasti hiukan yli kyljen leveimmän mitan ja laskeutuu mukavasti. Kiinnitykset hoidin maalarinteipillä. Olisi ehkä voinut vetää nitojallakin, koska nyt kankaat hiukan liikahtivat ja alemman vuodan teipit oli hankala ottaa pois.
i8726.08.2006

Kemikaalisekoittamossa on digivaaka, jogurttipurkki ja metallilasta. Silmien korkeudella roikkuu luettelo, jossa 10 gramman välein on valmiiksi laskettuna ainesosasten määrät. Yhdellä kertaa sotkin vain noin 150 gramman annoksia. Lasimaton hieroin kiinni pöydällä lojuvalla kumilastalla, teräksinen tuppasi tarttumaan kuituihin. Telaa en edes kokeillut, sillä ilmakuplat hoituivat lastalla tosi hyvin.
i8826.08.2006

Ensimmäiseen kylkeen meni noin tunti. Toisen kanssa tuhrautui hieman enemmän sillä kankaaseen tuli muutamia vekkejä, jotka leikkasin auki ja tappelin kiinnitysteippien kanssa.
i8926.08.2006

Kauempaa katsoen kohtuullisen näköistä jälkeä. Tässä on jo kaksi kerrosta epoksia joista toisen levitin mohairtelalla.

Maalikaukaloa tai muutakaan laakea astiaa en käyttänyt epoksin säilytykseen vaan kaadoin sekoitetun aineen suoraan purkista kyljille. Minkäänlaista kiirettä ei ollut eikä epoksi ehtinyt lämmetä.

Oma riesansa oli jatkuvasta annosten sekoittelusta, mutta arvelin levitystyön kokonaisuutena sujuvan helpommin ja riskittömämmin pienehkö ala kerrallaan.
i9026.08.2006

Kolmanteen kerrokseen lisäsin pigmenttiä helpottamaan levitystä. Näkee paremmin minkälaista kerrosta saa aikaiseksi. Telan vaihdoin levempään, mutta ohuempaan - nyt joku 12 x 3 cm. Telojen suhteen en pihistellyt vaan heitin telat menemään kierrosten välillä. Elokuun ilta on jo käynyt sen verran hämäräksi että vaakaa ei näe lukea ilman Petromaxia. Teltassa on sopivan lämmin, sillä lämmitin on myös laitettu päälle.
i9127.08.2006

Seuraavana aamuna vaja ei ollutkaan palanut. Epoksia on viidessä sivelyssä mennyt reilut viisi kiloa eli noin 0,5 kiloa per neliö. Vaikka aamulla oli sumuista ja kasteista, niin lämmitys oli pitänyt epoksin prosessit jotenkuten käynnissä. Amiinia oli tullut pintaan, mutta vain aavistus. Epoksin kerrosvahvuus on sitä luokkaa, että muutamat sojottavat lasikuidut ja hyttyset uskaltaa hioa ilman huolta siitä, että paljas puu olisi heti esissä.
i9227.08.2006

Keväällä 2007 käännetään rovi sitten ympäri ja päästään rimojen liimauksen yhteydessä jonnekin piiloon valuneen liiman kimppuun. Kun ulkokuori nyt on kuidutettu ja epoksoitu, niin luulisi rimarakenteen selviävän vääntyilemättä yli talven säänvaihteluiden.
i9314.09.2006

Veneeni tarvitsee kölin. Köli ei ole suuri, maksimikorkeus on noin 40 cm. Läpi vedetään vannasputki. Ajattelin laminoida männystä oheisen kuvan tapaan. Yksi lauta [B] kiinni runkoon [A], josta saadaan sitten linja varsinaisen kölin sahaukselle. Speksien mukaan köli pultataan 20 sentin välein emäpuuhun ja se kuorrutetaan epoksin (ja kuitumaton) sisään. Pultin reiät kyllästetään epoksilla + täytetään massalla. Piirustuksissa on käytetty massiivisempaa puuta, mutta ohje mainitsee, että köli voidaan toteuttaa eri tavoin.

Jostain syystä suhtaudun suurella kunnioituksella tätä köliasiaa kohtaan, ei ole mitään kokemusta aiemmasta.
i9415.09.2006

Kölin rakentelu alkoi asettelemalla 15 millinen höylätty lauta paikoilleen... (Kuvassa mukana oleva skraba puree tehokkaasti epoksiin.)
i9516.09.2006

.. ja jatkui asettelemalla langat kuviteltuihin mittoihin; keulassa 3 senttiä ja kölin takareunassa 95 milliä. Kynällä sitten sahauslinjojen kuvat lautaan.
i9616.09.2006

Muotoon sahatun laudan paikka on piirretty roviin ja väliin jäävä epoksi on karhennettu oikeanpuolimmaisella laikalla. Sama sai toimia myös höyläämättömien puupintojen siivoukseen. Karhunkielen näköinen punertava taas tuntui toimivan oivallisesti pinnan hiomiseen.
i9716.09.2006

Laudan alapinta on ensin karhennettu, kasteltu epoksilla kuten karhennettu osa rovista ja ruuvattu sitten paikoilleen sekä kiilattu suoraksi. Rako on täytetty selluloosakuidulla paksunnetulla epoksilla.
i9816.09.2006

Kölilaudan vielä kuivuessa en malttanut olla kasaamatta kevyttä jigiä hahmottamaan kölin kokoa...
i9916.09.2006

... ja antamaan sahausohjeita varsinaisille kölilaudoille. Etupäässä kapeampaa kuin takapäässä.
i10016.09.2006

Kölikappaleen ajattelin laminoida kahdessa osassa kun ruuvipuristimien koko ja määrä on rajallinen. Höyläämättömät laudat on hiottu karkealla laikalla tuoreelle pinnalle, pinnat on kasteltu kirkkaalla epoksilla ja väliin on laitettu sellukuidulla vahvistettua tavaraa.
i10517.09.2006

Köliä rakennellessa kaivoin myös potkuriakselin esille. Takalaakeri näyttää olevan kunnossa, mutta vannasputkea pitää etsiä jostain kun ei tullut Wickströmin mukana. Varmistelin, että köliaihion mitoitus on riittävä. Konetta olin kokeeksi käynnistellyt ja ääni on kuin musiikkia korville.
i10117.09.2006

Aamulla liimapuukappale jo pysyi kasassa ilman puristimia. Sovittelin sitä paikalleen, että pääsisin kokoamaan toista osaa.
i10217.09.2006

Tässä toisen kappaleen laudat on kasattu paikalleen. Älysin piirtää kohdistusviivat kun en sitä ensimmäisen kanssa tehnyt. Näin sujuu liimaus rattoisammin. Sivuttaista pitoa sain poramalla puutappeja lautojen väliin. Tämän toisen kappaleen lautoja en enää muotoon sahannut, sillä muotoiltavaa on jo vähemmän tiedossa kuin ensimmäisen kappaleen pitempien lautojen kanssa.
i10317.09.2006

Osa kaksi odottamassa kuivumista. Viimeisen lankunpalasen osasin sittenkin laittaa väärinpäin, onneksi ei tuossa kohdassa aiheuta ongelmia.
i10417.09.2006

Tässä kohtaa epoksikerros on paksuimmillaan. Laudan paikoillaan pitäneet puukiilat on sahattu pois ja meikäläisen tekemäksi kohtuullisen siistiä työtä. Epoksin kuivumista valvoi pitkälle yöhön myös petroolilämmitin.
i10630.09.2006

Kaareva muoto siirtyy rungosta köliaihioon.
i10830.09.2006

Päätin olla hienostelematta. Aloitin sahaamalla poikittaiset urat merkkiviivaan saakka ja sitten irroitelin väiin jääneet liiat erilaisin käsi- ja sähkötyökaluin. Vannesaha olisi tietysti ollut parempi, mutta sellaista ei ole.
i10930.09.2006

Köliaihio on edelleen kahtena kappaleena. Muotoilu olisi käynyt helpommmin jos ne olisivat olleet kiinni toisissaan kun piirtelin viivoja ensimmäiseen. Toisen kanssa meni nyhväämiseksi. Tämäkin on niitä piiloon peittyviä kohtia, mutta taidan tehdä keväällä uusiksi.
i11001.10.2006

Mitta perälaakerin laipasta mutterin päähän on noin viisi senttiä pidempi kuin piirustuksessa ollut. Tästä tulee vähän kotiläksyjä talveksi, että saadaan peräsinkin kiinni.
i11115.10.2006

Syksyn lämpimässä en malttanut odottaa kevääseen eikä tässä mitään vannesahaa tarvita.
i11215.10.2006

Köliaihio istuu hyvin paikalleen.
i11315.10.2006

Perälaakerin mittojen vuoksi päädyin lyhentämään köliä viidellä sentillä.
i11416.10.2006

Aloitin moottorin paloittelun. Ainakin tiivisteet menevät uusiksi.
i11929.12.2006

Välipäivät vietin halkosavotassa, mutta en malttanut olla laittamatta pohjamaalia sylinteriin.

Sivun alkuun